Cloud first: pilven hyödyt integraatiossa

Sarjan edellisessä osassa esiteltiin integraatioiden yleisiä käsitteitä. Tässä osassa perehdymme tarkemmin pilvi-integraatioalustoihin (iPaaS), vertailemme niitä perinteisiin, sisäverkon palvelimilla pyöriviin ns. on-prem -integraatioalustoihin, ja esittelemme iPaaS-alustojen tarjoamia etuja.

Cloud first

Jokunen aika sitten ruvettiin puhumaan ”cloud first” -käsitteestä, jolla tarkoitetaan sekä periaatteellista että teknologista lähestymistä ja painotusta pilviteknologiaan.

Teknologian ja IT-arkkitehtuurin kannalta cloud first merkitsee vahvasti pilvipainotteista ympäristöä, jossa saattaa olla joitakin organisaation sisäverkossa olevia komponentteja tai järjestelmiä. Jotkin näistä voivat olla luonteeltaan pysyvämpiä, mutta tyypillisesti organisaation suunta on pilveen. Cloud first periaatteena tarkoittaa, että IT-ympäristön ja arkkitehtuurin suunnittelussa sekä teknologia- ja järjestelmävalinnoissa suositaan pilviteknologiaan perustuvia ratkaisuja.

Toisaalta cloud first –periaatteella tarkoitetaan myös sitä, ettei pilveen menemisen pidä olla itseisarvo; pilvisiirtymän pitää tuoda organisaatiolle oikeita hyötyjä. Cloud first ei automaattisesti ole cloud only: tavoitteen ei tarvitse olla täydellinen siirtymä pilveen. Cloud first -ajattelutapa merkitsee kuitenkin sitä, että organisaation pitää painokkaasti perustella itselleen miksi on kannattavaa pitää jokin palvelu tai sovellus sisäverkossa, omilla palvelimilla.

Organisaation integraatiopalveluiden siirtäminen pilveen on mahdollista tehdä joustavasti ilman kustannusten moninkertaistumista, sillä tyypillisesti iPaaS-alustoilla ei ole lisenssi- ja alustamaksuja, tai ne ovat hyvin pienet. On prem -järjestelmästä toiseen siirtyessä kustannukset nousevat nimenomaan alustakustannusten takia: tarvitaan uudet palvelimet ja tietokannat. Tämän takia on usein ollut kova paine suorittaa migraatio nopeasti. Kun alustamaksua ei ole, voidaan siirtymä tehdä jopa liittymä kerrallaan. Vanha on prem -integraatioalusta ja uusi iPaaS-pilvialusta voivat toimia rinta rinnan pitkänkin ylimenokauden ajan ilman että kustannukset kasvavat suhteettomasti.

Suunta kohti pilveä: sisäverkko ja pilvipalvelut voivat elää rinta rinnan siirtymävaiheen ajan

Pilven erilainen kustannusmuodostus

Kustannukset ovat yksi syy harkita integraatioalustan siirtämistä pilveen. Pilvipalveluiden kustannusmuodostus on radikaalisti erilainen verrattuna perinteisiin palvelinpohjaisiin sovelluksiin, joiden kustannukset muodostuvat tyypillisesti lisenssi- ja alustamaksuista, versiopäivitysten inkrementaalisista lisenssimaksuista sekä ylläpitokuluista. Jälkimmäisten hintataso määrittyy myös kiinteästi maksimikuorman ja -vaatimusten mukaan.

Moni moderni iPaaS-alusta toimii ns. serverless-mallin mukaan, eli ilman dedikoituja palvelimia, jolloin hinnoittelumalli perustuu käyttöön. Jokaisesta suorituksesta muodostuu pieni maksu. Alusta- ja lisenssimaksuja ei ole, kuten ei myöskään ylläpito- tai päivityskustannuksia. Tyypillisesti serverless-mallin iPaaS-alustalla hinnanmuodostukseen vaikuttavia parametreja voi säätää hyvin joustavasti niin ylös- kuin alaspäin, ja nähdä muutos heti: jos vähemmän tärkeä integraatioliittymä aiheuttaa paljon kustannuksia, voi sen suoritustasoa tai -tiheyttä laskea.

Perinteisellä palvelinpohjaisella integraatioalustalla tämä ei onnistu. Jos on hankittu lisenssit kolmelle palvelimelle, ei niitä niin vain karsita. Palvelimien kohdalla alaspäin skaalaus ainakin periaatteessa saattaisi onnistua – sen kuin sammuttaa ja poistaa palvelimen – mutta ylöspäin skaalaus (eli uuden palvelimen ja tarvittavien sovellusten asennus, yhteyksien avaus jne.) vie parhaimmillaankin tunteja, usein päiviä. Ja vaatii kaiken lisäksi todennäköisesti kalliin lisenssin ostamista! Kaukana ollaan serverless-pilvialustan liki reaaliaikaisesta joustavuudesta, jossa tehoa voidaan säätää tarpeen mukaan ylös tai alas, ja hintaa siinä samalla.

Tämä joustavuus on tärkeää erityisesti integraatioalustalla, jossa kuorma on tyypillisesti purskeista ja hetkittäistä, ei jatkuvaa: kun integraatioalustalle ei tarvitse varata suorituskykyä ja muistia kiinteästi, vaan automaattisesti allokoida sitä silloin kun liittymät aktivoituvat, ei aiheudu kustannuksia ”tyhjäkäynnillä” olemisesta.

Esimerkki iPaaS:in hinnanmuodostuksesta: Azuren Logic Appsien hinnoittelumalli (lähde: Microsoft)

Säästöjä hyvällä suunnittelulla

Käyttöön perustuva kulutus edustaa isoa murrosta perinteiseen lisenssimaksumalliin myös budjetoinnin kannalta. Siinä missä jälkimmäisessä on helppo etukäteen ennustaa ja budjetoida alustan kustannukset, ei käyttöön perustuvan laskutuksen lopullista hintaa tiedä etukäteen – onneksi kuitenkin pilvialustat tarjoavat monipuolisia tapoja seurata, hallita ja ennustaa kuluja. iPaaS-alustoista esim. Azure tarjoaa lähes reaaliaikaiset työkalut kulutuksen ja kustannusten seuraamiseen, jolloin seuranta on helppoa.

Pilvialusta ei ole oikotie onneen ja halvempaan hintaan. On täysin mahdollista ylimitoittaa suorituskyky tarpeisiin nähden ja aiheuttaa turhia kustannuksia, tai toteuttaa liittymä tavalla, joka aiheuttaa turhia kustannuksia. Pilvipalveluissa korostuukin suunnittelun, käytön valvonnan ja reaktiivisuuden tarve: suunnitellaan ja mitoitetaan kukin ratkaisu ja liittymä sen tarvitsemalle tasolle, ja seurataan että ratkaisut ovat oikeita. On tärkeää jo suunnittelu- ja toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota hinnanmuodostukseen, ja suunnitella liittymät tarkoituksenmukaisesti myös tästä näkökulmasta.

Yleisellä tasolla voi kuitenkin todeta, että Azuren kaltaisessa käyttöön perustuvassa hinnoittelumallissa saa integraatioliittymiä suorittaa tiuhaan ennen kuin päästään samalle hintatasolle on-prem -integraatioalustan lisenssimaksujen, palvelinkulujen ja ylläpitokustannusten kanssa.

Toinen olennainen ero iPaaS-alustassa ja perinteisessä on-prem -integraatioalustassa on se, että usein pilvialustoilla voi ottaa käyttöön vain ne palvelut, joita itse tarvitsee, ja maksaa vain niistä. Perinteisissä sovelluksissa on yleensä kattava valikoima palveluita paketoituna mukaan, jolloin päätyy helposti maksamaan asioista, joita ei itse käytä. Esimerkkeinä tästä mainittakoon liittimet eri järjestelmiin (SAP jne.).

Joustoa ja mukautumiskykyä pilvestä

Perinteisillä palvelinpohjaisilla integraatioalustoilla on jo mainitun skaalautuvuuden lisäksi monia muita rajoitteita, jotka asettavat ne epäedulliseen asemaan iPaaS-alustoihin nähden. Useimmiten ne eivät kykene kommunikoimaan yhtä saumattomasti muiden pilvipalveluiden kanssa kuin valmiiksi pilvessä sijaitsevat iPaaS-alustat, vaan vaativat joskus monimutkaisiakin räätälöityjä ratkaisuja. Lisäksi sisäverkossa pyörivät alustat vaativat aina palomuuriavauksia, jotta ne kykenevät kommunikoimaan ulkomaailman kanssa, kun taas pilvipalvelut sijaitsevat valmiiksi pilvessä, jolloin avausten tarve on pienempi ja pääsy sisäverkkoon hallitumpaa.

iPaaS-alustoista etenkin Azurella on perustavanlaatuinen ero palvelinpohjaisiin virkaveljiinsä: se on osa pilvialustan laajempaa ekosysteemiä. Azuren integraatiopalvelut liittyvät saumattomasti muihin alustan palveluihin, API-rajapintojen hallinnasta tiedosto- ja tietovarastoihin, data-analytiikkaan ja tekoälypalveluihin. Jos perinteisen integraatioalustan haluaa laajentaa tarjoamaan moisia palveluja, pitää yleensä hankkia uusia järjestelmiä lisensseineen palvelimineen, ja integroida ne integraatioalustaan. Jotkin muutkin iPaaS-alustat yhdistyvät laajempaan ekosysteemiin, mutteivät yhtä laajaan kuin Azure.

Aivan perustellusti voikin Azuren integraatiopalveluiden kohdalla mainita laajempaan palvelutarjontaan kytkeytymisen yhtenä merkittävänä etuna. Enää integraatioalustan ja muiden palveluiden välillä ei ole kiinteitä raja-aitoja, vaan ne sulautuvat yhteen. Azuren palvelutarjoomasta otetaan käyttöön ne komponentit, joita tarvitaan, ja integraatioalustalla rakennetaan kommunikointiväylät näihin. Ei tarvitse miettiä mitä järjestelmiä organisaatio on ostanut, vaan mitä palveluja pilvestä voi ottaa käyttöön. Azuressa kustannussäästöjä voi myös löytää tätä kautta: esim. tiedostovarastojen kustannus pilvessä on tyypillisesti vain murto-osan fyysisillä palvelimilla olevista levyjaoista.

iPaaS osana Azuren laajempaa palvelutarjontaa

iPaaS-palvelun käyttöönoton helppoutta lisää jo mainittu asteittaisen siirtymisen mahdollisuus: kun ilman mainittavia lisäkustannuksia voi siirtyä liittymä kerrallaan pilveen, ei tarvitse huolehtia isosta “kaikki kerralla”-tyyppisestä yliheitosta tai yrityksen IT-infrastruktuurin täydellisestä ”big bang”-tyyppisestä muutoksesta. Sen sijaan voi osakokonaisuus kerrallaan siirtää toiminnallisuutta pilveen, ja jatkuvasti pohtia omalle organisaatiolle sopivinta tapaa käyttää pilven tarjoamia mahdollisuuksia. iPaaS-alustojen hybridikyvykkyys, eli kyvykkyys kommunikoida sisäverkossa olevien on-prem –palveluiden kanssa, varmistaa että kommunikaatio pilven ja sisäverkon välillä on saumatonta.

Pilveen siirtyminen virtaviivaistaa myös yrityksen omaa IT-infrastruktuuria: enää ei ole tarvetta integraatioalustan vaatimille palvelimille, tietokannoille ja tallennustilalle. Kun näitä ei ole, ei niitä myöskään tarvitse päivittää ja huolehtia että ovat aina viimeisimmissä versioissaan – pilvialustalla versiopäivitykset tulevat automaattisesti, ja organisaatio saa automaattisesti käyttöönsä uusimman teknologian ja uusimmat työkalut. Samalla myös yrityksen lisenssinhallinta yksinkertaistuu, kun tuote- ja alustalisenssien määrä vähenee.

Pilvi tarjoaa työkaluja, ei patenttiratkaisuja

Pilveen siirtyminen ei ole mikään patenttiratkaisu organisaation integraatiohaasteisiin, mutta tarjoaa monia keinoja lähestyä ongelmia eri tavalla kuin perinteisillä on-prem -alustoilla. iPaaS-alustojen merkittävimpiin hyötyihin kuuluu helposti hallittavissa oleva skaalautuvuus sekä mukautuminen suorituskyky-, käyttö- ja kustannustarpeisiin. iPaaS-alustat osana laajempaa pilviympäristöä tarjoavat luonnollisen keinon ottaa käyttöön ja liittyä esim. Azuren laajaan palvelutarjoomaan. iPaaS-alustan ylläpito on myös vaivattomampaa, kun ei tarvitse huolehtia päivityksistä, palvelinympäristöstä, alustan ylläpidosta ja päivityksistä, eikä lisenssejä tarvitse hallinnoida.

iPaaS-alustat saattavat myös luoda haasteita: ilman huolellista suunnittelua ja valvontaa on liiankin helppoa joko yli- tai alimitoittaa palvelut, jolloin lopputulos on joko arvioita suurempi hinta tai viiveet, hitaus ja jopa virhetilanteet.

Pilveen siirtyminen vaatiikin suunnittelua ja pilviteknologian mahdollisuuksiin perehtymistä. Asiantuntevasti suunniteltuna ja toteutettuna iPaaS-alustan avulla voi saavuttaa merkittäviäkin kustannussäästöjä. iPaaS-pilvialustan avulla on myös mahdollista luoda integraatiokerros, joka kykenee on-prem alustoja paremmin ja joustavammin vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin tarpeisiin.