Mitä tietojohtamisen opiskelija näkee Devisioonassa?

Tapahtuipa kerran pohjoisen taivaan alla, että ennakkoluuloton ryhmä tietojohtamisen maisteriopiskelijoita sai kurssitehtäväkseen kartoittaa valitsemansa kohdeorganisaation arvonluontiketjua ja siinä tarvittavia pääomia. Työskentelen Devisioonassa projektipäällikkönä, ja sain houkuteltua yli sadan vuoden työkokemuksen omaavan opiskelijaryhmän mukaani tutkimaan työnantajani arvonluontia ja pääomia. Enpä olisi uskonut, että homma riistäytyy niin mielenkiintoiseksi, että halusin kirjoittaa siitä ihka ensimmäisen blogipostaukseni ikinä!

Vaikka aineettomien pääomien kartoittaminen ja raportoiminen on yleensä tyypillistä isoille pörssiyhtiöille, voi se olla myös pk-yritykselle arvokas johtamisen ja viestinnän työkalu. Arvontuotossa tarvittavien pääomien kuvaaminen paljastaa yrityksen luonteenpiirteitä ja panostuksen kohteita. Näiden perusteella voi osaltaan päätellä, haluaako olla osa sitä yhteisöä työntekijänä tai asiakkaana. Yritän tässä blogipostauksessa esitellä tätä kuvaa lyhyesti ja ytimekkäästi.

Mikä aineeton pääoma?

Aineeton pääoma (myös tietopääoma) kvantifioidaan usein yrityksen tasearvon ja subjektiivisen markkina-arvon välisellä erotuksella. Tosin aineeton pääoma on hyvin abstrakti käsite ja sen absoluuttinen mittaaminen on mahdotonta. Helpointa on ehkä määritellä sen vastakohta, aineellinen pääoma. Aineellisiin pääomiin voidaan laskea esim. koneet, laitteet, taloudelliset resurssit ja fyysiset raaka-aineet.

Pelkällä aineellisella pääomalla on vaikea luoda todellista arvoa kestävästä kilpailukyvystä puhumattakaan, koska kilpailijat voivat hankkia vastaavaa materiaa itselleen. Aineetonta pääomaa tarvitaan, jotta materiasta saadaan rahaa irti. Esimerkiksi tietokone ei tee sellaisenaan yhtään mitään, sillä vähintään jonkun pitää osata käynnistää se.

Aineeton pääoma on vaikeasti kopioitavissa tai ostettavissa, ja sitä on hankala siirtää yrityksestä toiseen. Esim. yrityskulttuurin, tiimin yhteishengen tai kollektiivisen osaamisen ostaminen tai siirtäminen on liki mahdotonta, koska ne ovat aina kontekstisidonnaisia ilmiöitä. Aineettomalla pääomalla on mahdollisuus muodostaa kestävää kilpailukykyä, joka tarkoittaa käytännössä hyvin kannattavaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä.

Miten Devisioonan aineettomat pääomat kartoitettiin?

Kartoitin opiskelutovereideni kanssa Devisioonan aineettomia pääomia harjoitustyönä LUT-yliopiston kauppatieteellisen tietopääoman strategisen johtamisen kurssilla. Harjoitustyön toteutuksen mallina käytettiin Bernard Marrin teosta ”Impacting Future Value: How to Manage your Intellectual Capital”, joka on kanadalaisten kirjanpitäjien etujärjestön julkaisema ohje.  

Kartoituksessa haastateltiin Devisioonan työntekijöitä ja johtoa. Haastatteluilla selvitettiin ensin johdon näkemys Devisioonan perustehtävästä ja arvonluonnin mekanismeista. Tämän pohjalta muodostettiin kiteytys perustehtävästä, arvonluonnin kohteet ja mekanismit. Seuraavassa vaiheessa henkilöstöä ja johtajia haastateltiin perustehtävä- ja arvonluontikiteytyksen avulla siitä, miten hyvin heidän mielestänsä kiteytys kuvaa Devisioonan toimintaa ja erityisesti, että mitä resursseja (pääomaeriä) tarvitaan perustehtävän ja arvonluontimekanismien toteuttamiseksi.

Työn keskeisenä lopputuloksena muodostui arvonluontikartta sekä tärkeysjärjestykseen laitettu 20 pääoman lista. Pääomat on numeroitu tärkeysjärjestyksessä arvonluontikarttaan. Muita keskeisiä tuloksia oli hahmotelma pääomien keskinäisestä suhteellisestä tärkeydestä ja niiden vaikutussuhteista. Tarkastellaan seuraavaksi Devisioonan arvonluontikarttaa sekä tunnistettuja tärkeimpiä pääomia – ja mitä ne paljastavat Devisioonasta.

Mitä kartoitus paljasti Devisioonan liiketoiminnasta?

Devisioonan keskeiset arvonluonnin kohteet, – siis ne, joita varten yritys on olemassa, ovat:

1. Asiakkaat
2. Henkilöstö
3. Suomen Microsoft-ekosysteemi
4. Omistajat.

Näiden arvonluontiketjujen toteutuessa omistajat uskovat, että voivat luoda itselleen sitä perinteistä omistaja-arvoa eli taloudellista tuottoa. Työntekijäroolissa olevaa saattaa ilahduttaa omistajien arvo-odotuksissa vahvasti esiintynyt ”hyvä työyhteisö”. Tämä on kova arvolupaus Devisioonan direktio-oikeuden alla oleville: omistajille arvon luominen ei perustu maksimaaliseen taloudelliseen hyötyyn vaan pitkäjänteiseen työyhteisön kehittämiseen, jotta omistajilla on työpaikka, missä he itse voivat työskennellä ja viihtyä.

Teräväkielinen lukija voi kysyä, onko omistajien määritelmä hyvästä työpaikasta hyvä myös työntekijälle? Asia on toki subjektiivinen, mutta Devisioonan tavoittelema kokonaisuus selviää arvonluontikartasta lukemalla järjestyksessä erityisesti (1.) asiakkaille ja (2.) henkilöstölle tavoiteltavat arvolupaukset (vihreät laatikot) ja mikä lupauksen taustalla oleva mekanismi on.

Tiivistetysti kaiken tämän takana oleva filosofia kuuluu, että asiakkaalle tarjottava luotettava kumppanuus sekä liiketoimintaa hyödyttävät ratkaisut ja digitalisaation onnistumiset eivät synny ilman motivoitunutta, osaavaa ja kehittyvää henkilöstöä. Henkilöstön on myös koettava Devisioona hyväksi työpaikaksi. Vastaavasti ilman toteutunutta asiakas- ja henkilöstöarvolupausta omistajien oma arvon tuotto-odotus ei voi täyttyä. Tästä päästäänkin kiinni aineettomien pääomien pihviin muutamilla poiminnoilla.

Mitä iloa yrityksen aineettomien pääomien ymmärtämisestä on työntekijöille ja asiakkaille?

Alempana oleva kuva esittää harjoitustyössä tunnistettuja kahtakymmentä tärkeintä pääomaerää. Pääoman järjestysnumero kertoo tärkeyden ja ellipsin koko suhteellisesta tärkeydestä muihin pääomaeriin. Tärkeys on mitattu siitä, kuinka monta kertaa haastateltavat mainitsivat ko. pääoman ja minkä järjestysnumeron he sille antoivat. Mitä isompi ellipsi, sitä tärkeämpää on panostaa siihen pääomaerään.

Kuva 2 osoittaa miten integraatio- ja ohjelmistokehitystyö nojaa vahvasti aineettomiin pääomiin. Kuvan perusteella Devisioonan liiketoiminnan keskeiset raaka-aineet ovat inhimillistä ja suhdepääomaa. Asia on varmasti itsestään selvä monille, mutta aineettomien pääomaerien tarkempi kartoitus helpottaa johdon huomion kohdentamista oikeisiin asioihin. Pääomien kartoittaminen auttaa lisäksi pääomatarpeiden kommunikoinnissa ja jaetun ymmärryksen luomisessa. Työntekijänä on tyydyttävää nähdä, että Devisioonan liiketoiminnan onnistuminen on kytköksissä tekijän työhyvinvointiin, motivaatioon, osaamiseen ja oppimiskykyyn. Devisioonan kannattaa siis panostaa näihin pääomaeriin, jotta tarvittavaa inhimillistä pääomaa on riittävästi. Panostus tarkoittaa esimerkiksi työntekijälle tarjottuja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työajalla.

Kuva 2 osoittaa miten integraatio- ja ohjelmistokehitystyö nojaa vahvasti aineettomiin pääomiin. Kuvan perusteella Devisioonan liiketoiminnan keskeiset raaka-aineet ovat inhimillistä ja suhdepääomaa. Asia on varmasti itsestään selvä monille, mutta aineettomien pääomaerien tarkempi kartoitus helpottaa johdon huomion kohdentamista oikeisiin asioihin. Pääomien kartoittaminen auttaa lisäksi pääomatarpeiden kommunikoinnissa ja jaetun ymmärryksen luomisessa. Työntekijänä on tyydyttävää nähdä, että Devisioonan liiketoiminnan onnistuminen on kytköksissä tekijän työhyvinvointiin, motivaatioon, osaamiseen ja oppimiskykyyn. Devisioonan kannattaa siis panostaa näihin pääomaeriin, jotta tarvittavaa inhimillistä pääomaa on riittävästi. Panostus tarkoittaa esimerkiksi työntekijälle tarjottuja mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työajalla.

Suhdepääoman osalta asiakkaat ovat tärkein pääoma ja kaikista pääomista viidenneksi tärkein. Asiakkaat ovat suhteellisesti lähes yhtä tärkeä pääoma (huomioi ellipsin koko) kuin neljä edelle rankattua pääomaa eli järjestysluku on sinällään triviaali. Työntekijälle tämä tarkoittaa sitä, että mistä tahansa laskun maksajasta ei pidetä väkisin kiinni, jos kokonaisuus muuttuu tekemisen kannalta negatiiviseksi.

Asiakkaista edellä mainittu voi tuntua äkkiseltään ylimieliseltä, mutta jos tätä tarkastelee asiakkaan näkökulmasta, rooli pääomaresurssina näyttäytyykin vallan toiselta. Devisioonan asiakkaat eivät ole pelkkä arvon tuoton kohde (eli laskun maksaja), vaan tunnistettu ja tärkeä osa arvonluontimekanismia, jossa hyvät asiakkaat mahdollistavat mm. henkilöstöarvolupauksen toteutumisen.

Näin ollen Devisioonan keskeinen intressi asiakkaan liiketoiminnan auttamisessa on paljon lähetettyjä laskuja laajempi ja syvempi. Devisioonan kannattaa etsiä ja sitoutua hyviin asiakkaisiin, jotka tarjoavat sopivan tasoisia ja mielenkiintoisia haasteita, jotta osaava henkilöstö kehittyy entisestään ja pysyy työssä kiinni. Devisioonan työntekijän kannattaa puolestaan huolehtia omalta osaltaan, että asiakas onnistuu liiketoiminnassaan, koska vain silloin Devisioona voi tarjota niitä tärkeiksi koettuja hyviä työpaikkoja ja kehittymismahdollisuuksia.

Hyvät asiakkaat ja työntekijät tekevät Devisioonan liiketoiminnan

Tässä blogipostauksessa esitelty arvonluontikartta ja kuva pääomien tärkeydestä ovat kuva siitä mikä Devisioona on. Devisioonan arvoketjun raaka-aineita ovat mm. syvällinen tietotaito, työntekijöiden motivaatio, työhyvinvointi, avoin ja oppimisen salliva kulttuuri sekä hyvät asiakkaat, joiden kanssa päästään tekemään mielenkiintoisia ja haastavia projekteja. Arvonluontikartan tarkastelun jälkeen on selvää, että Devisioonan kannattaa jatkossakin investoida inhimillisiin pääomiin ja suhdepääomiin. Käytännön esimerkkejä näiden kategorioiden investoinneista on esimerkiksi mahdollisuus käyttää lähes kolmannes työajasta muuhun kuin laskutettavaan työhön ja asiakkaan edun mukainen laskutusperiaate: vain tunnit, jotka ovat hyödyntäneet asiakasta, laskutetaan. Loput tunneista ovat mm. juuri tuohon kehittymiseen käytettyä työaikainvestointia.

Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni oli avata erityisesti Devisioonasta kiinnostuneille sitä miltä Devisioonan liiketoiminta näyttää arvoketjujen ja tarvittavien pääomaresurssien näkökulmasta. Tämä teksti paljastaa mielestäni herkullisia, vaikkakin pintapuolisia, näkökulmia työntekijöiden ja asiakkaiden kannalta, jos sattuu pohtimaan, olisiko Devisioona seuraava työpaikka tai digitalisoitumistavoitteiden kumppani. Paljon jäi myös käsittelemättä koko harjoitustyön laajuudesta. Vastaankin mielelläni kysymyksiin, jos sellaisia lukijalle herää.

Markkinointiviestinnäksi tekstiä epäileville voin todeta, että reilun vuoden Devisioona-työkokemuksella harjoitustyön löydöksistä mikään ei ole ristiriidassa omien arkikokemusten kanssa. Siksi selvitystyön tulokset on kiva jakaa. Ylpeydellä.

Erityiskiitos ja krediitit myös muille harjoitustyöryhmän jäsenille: Mikko Heikkilä, Teemu Hemmi, Marko Kuitunen ja Kaj Paananen!

Aloituskuva: Austin Distel