Suomen Azure-keskus on iso askel, ei mullistus

Ensinnäkin on pakko huokaista helpotuksesta: Suomea ei sittenkään unohdettu. Monien muiden palvelinkeskusten – niin AWS:n ja Googlen Suomen-hankkeiden kuin Microsoftin muiden Pohjoismaiden projektienkin – puristuksessa tuntui siltä, että Suomi ei kovasta Microsoft-teknologian käyttöasteestaan huolimatta ollut oman palvelinkeskuksen arvoinen. Odotus kuitenkin palkittiin.

Seuraava huokaus liittyy pitkään odotukseen: Microsoft ei mitään virallisia aikatauluarvioita esittänyt, ja omasta puolestamme rohkenemme toivoa IaaS-palveluita vuodelle 2025 ja PaaS-palveluita sitten ehkä 2026. Mutta vaikka odottavan aika varmasti osoittautuukin pitkäksi, kerrataanpa silti mitä julkaistiin ja mitä se tarkoittaa.

Kolme zonea, Espoossa ja Kirkkonummella

Microsoftin suomenkielisessä lehdistötiedotteessa ei palveluvalikoimaa käsitelty, mutta englanninkielinen versio jo sentään mainitsee Azuren. Artikkeli kertoo myös, että palvelinkeskus ei oikeastaan ole yksi vaan useampia: Suomen ympäristö tulee tukemaan ns. availability zones -järjestelyä, jossa vaatimuksena on kolme toisistaan riippumatonta palvelualuetta lähellä toisiaan. Jos zonen merkitys on unohtunut, mielikuvia voi virkistää viime kevään blogikirjoituksestamme.

Fyysiset sijainnit asettuvat Espoon Hepokorpeen ja Kirkkonummen Kolabackeniin. Asemakaavakuvien perusteella voi vain arvailla, mihin zonet tulevat – onko niitä ehkä Kehä III:n varressa kaksi ja Kirkkonummella Länsiväylän nurkalla yksi? Joka tapauksessa molempiin paikkoihin suunnitellaan noin 100 hehtaarin alueelle leviävää palvelinkeskusta.

Eräs jännittävä kysymys on myös tulevan Azure-alueen nimeäminen. Muutaman päivän alkuperäisen julkistuksen jälkeen Azuren päivitysvirrassa nimittäin tuli tieto, että uusi alue on nimeltään Finland Central, joka toki herättää hieman ihmetystä – paljon tämän etelämmäs kun ei voisi mennä. Kiinnostava kysymys on myös se, mihin toiseen Azure-alueeseen Suomen palvelinkeskusympäristö paritetaan. Tällä hetkellä Suomeen ei ole toista aluetta tiedossa, joten kaduilla veikataan, että katastrofin iskiessä pakopaikka olisi Göteborgin nurkilla sijaitseva Sweden South. Tai sitten Finland Central viittaakin siihen, että Turun suunnalla nähtäisiin vielä Finland West?

Kaukolämmön tuottaja

Uuden palvelinkeskuksen keskeinen esiin nostettu ominaisuus on sen suhde ympäröivän kaupunki-infrastruktuurin energiantuotantoon. Fortumin laskelmien mukaan palvelinkeskus voisi tuottaa jopa 40 % Espoon ja Kirkkonummen alueella tarvittavasta kaukolämmöstä, mikä vastaisi noin 100 000 asukkaan lämpöenergian kulutusta. Määrä on huomattava, ja on samalla myös hyvä muistutus siitä, miten paljon palvelinkeskuksissa helposti tuotetaan hukkalämpöä. Tai no, ”tuotetaan” on ehkä väärä sana: oikeastihan palvelinkeskus syö sähköä ja tuottaa laskennan lisäksi lämpöä, joka nyt tässä tapauksessa vain ohjataan taivaan tuulten sijasta pääkaupunkiseudun koteihin.

Microsoft on hiljattain päivittänyt jälleen toimintatapojaan hiilineutraliteetin osalta. Perustavoite on ennallaan: yrityksen CO2-päästöjen pitäisi olla nollatasolla vuonna 2030. Suomen näkökulmasta tämä tarkoittaa ainakin nyt julkaistua sitoumusta hankkia kaikki Suomessa kulutettava energia uusiutuvista lähteistä. Lopputuloksena on palvelinkeskus, joka joidenkin arvioiden mukaan kasvattaisi Suomen sähkönkulutusta 4 %, mutta kääntäisi tämän uusiutuvan energian lämmöksi pääkaupunkiseudulle – ja pyörittäisi siinä sivussa Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi IT-investoinniksi arveltua palvelinkeskusta.

Mitä ja milloin?

Keskeinen kysymys hankkeessa on tietysti ”milloin”. Osapuolet kieltäytyivät esittämästä aikatauluarvioita, mikä onkin ymmärrettävää, sillä sekä Espoon että Kirkkonummen asemakaavoista on valitettu viime syksynä. Voi siis hyvin olla, että ensimmäiset betonit valetaan vasta vuonna 2023. Sähkönsyötön, kaukolämmön ja liikenneyhteyksien rakentaminen ei sekään ole pikkujuttu. Niinpä veikkaukset käynnistyksestä vuonna 2025 eivät tunnu täysin tolkuttomilta, ja Microsoftin sitoumus päivittää Suomen sähköhankintansa uusiutuviin lähteisiin juuri tuohon vuoteen mennessä voisi viitata siihen, että rakentajatkin uskovat tähän.

Kuten Ruotsin palvelinkeskuksen yhteydessä kirjoitimme, uuden datakeskuksen palveluvalikoiman laajeneminen ottaa aikansa. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Azuren PaaS-tuotevalikoiman saaminen kuntoon Ruotsin maaperälle ottaa vähintään vuoden datakeskuksen avautumisesta. Laajempien modernien sovellusten osalta uusi palvelinkeskus ei siis välttämättä tarjoa kokonaishyötyä heti alkuun. Pitkään paikallisissa konesaleissa junnanneille perinteisille sovelluksille mahdollisuus on suurempi, jos virtuaalikoneisiin tehtävä lift and shift -migraatio sopii tilanteeseen ja pilven välttelyn syynä on ollut esimerkiksi sopimus, joka on edellyttänyt Suomen maaperällä pysymistä.

Azuren lisäksi uusi palvelinkeskus tulee varmasti tarjoamaan muitakin Microsoftin pilvipalveluita. Näiden osalta mitään ei ole vielä kerrottu, ja ajan kanssa nähdään, onko jatkossa mahdollista kohdentaa esimerkiksi Dynamics-ympäristöt nimenomaan Suomeen. Microsoftin puheista voisi päätellä, että pyrkimys on jatkossakin rakentaa maakohtaisia palvelinkeskuksia kovaa vauhtia – annettu lukuhan on 50-100 palvelinkeskusta vuositasolla. Jotta tässä tahdissa olisi järkeä, palveluita pitää saada nopeaa vauhtia myös käyttöön. Aika näyttää senkin, käynnistyvätkö palvelinkeskukset vuonna 2025 rivakammin kuin vuosimallin 2021 Ruotsin projekti.

Joka tapauksessa Suomen palvelinkeskus on hyvä asia, suorastaan loistava. Muutaman vuoden viive tuntuu tässä kohtaa pitkältä, mutta pidemmässä perspektiivissä asialla ei ole niin suurta väliä: Azure on nyt 13-vuotias, ja palvelinkeskuksen auetessa kolkutellaan varmaankin 16 vuoden ikää. Pilvipalveluiden käytön kasvu vain jatkuu, ja monet pilvistämisprojektit odottavat vielä aloitustaan.

Niille organisaatioille, jotka ovat jo ottaneet Azuren käyttöön muualta, Suomen palvelinkeskus asettaa mielenkiintoisen tavoitteen: kannattaisiko pyrkiä siirtymään sinne? Ainakin monille yksi kysymys tuntuu ratkeavan: Ruotsiin siirtymisessä ei ole erityistä järkeä, vaikka sen voisi muutama vuosi aiemmin tehdä – samalla vaivalla voi odottaa myös Suomea.

Haluatko sparrailla palvelinkeskusstrategiaasi tai mietitkö migraatiota? Ota yhteyttä!