Kananmunien tuotantoa ohjataan Azure-pilvestä käsin

”Maailma muuttuu, ja alkutuotannon on muututtava sen mukana”, tiivistää Kanava II -hankkeen projektipäällikkö Veera Lehtilä Suomen Siipikarjaliitosta. Vaikka alan perustehtävä on edelleen ruoan saaminen pöytään, tämän päivän kuluttaja odottaa tuotantoketjuilta eettisyyttä, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Näitä arvoja on vaikea tuottaa ilman laadukkaita tietojärjestelmiä.

Kanava pitää linnut järjestyksessä

Kanava-järjestelmä on Ruokaviraston ja alan toimijoiden rahoituksella kehitetty siipikarjatuotannon toimintaa ja datankeruuta tukeva järjestelmä. Sen varsinaisena omistajana on Siipikarjaliitto, joka toimii alan toimijoiden yhteistyöyhdistyksenä ja siipikarjatuotannon kehittäjänä Suomessa.

Kanavan ytimessä on elintarviketurvallisuudesta, lintujen hyvinvoinnista ja tuottavuudesta huolehtiminen: järjestelmän kautta kirjataan niin viranomaisvalvonnan vaatimat salmonellanäytteet kuin tuotantotulokset; muun muassa rehun- ja vedenkulutus, muninta, kuolleisuus ja olosuhdetiedot. Syntyvä data takaa niin turvallisuuden – mm. sen, että suomalaisia munia voi syödä raakanakin – kuin myös sen, että lintujen elinoloihin, kasvuun ja tuottavuuteen pystytään kiinnittämään huomiota tietovetoisesti, tilastoista käsin. Palveluiden kohteena on koko kanaketju.

”Datavetoisuus auttaa tunnistamaan eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmatilanteita”, kertoo Veera Lehtilä. Jos esimerkiksi parven vedenkulutus laskee merkittävästi, se voi kertoa, ettei kaikki ole kunnossa. Paperille tehty tuotantokirjanpito paljastaa asioita aktiiviselle selvittäjälle, mutta sähköisestä aineistosta tehdyt valmiit graafit tekevät havainnoinnin helpommaksi – oli kyse sitten yksittäisten tilojen toiminnasta tai koko alan tilanteen ymmärtämisestä. ”Elintason nousu muuttaa ihmisten suhtautumista alkutuotantoon. Eläinten hyvinvointia, tuottavuutta ja toimintaa on kyettävä tarkastelemaan selkeiden numeeristen faktojen valossa”, Lehtilä summaa.

Itsepalvelu ja yhteistyö tuovat tehokkuutta

Datan lisäksi hyvä tietojärjestelmä tukee myös työprosessien kehittämistä. Kanava-järjestelmä vähentää käsityötä ja nopeuttaa tuottajien työtä. Esimerkiksi näytetilaukset, uusien parvien kirjaaminen ja vastaavat perustoimet voidaan hoitaa automatisoidusti suoraan sähköisesti, jolloin tehtävät tulevat helpommin ja nopeammin hoidetuksi.

Myös alan viranomaisvalvonta hyötyy sähköisestä yhteistyöstä. Siipikarjatilan pitäjä voi valtuuttaa eläinlääkärinsä tarkastelemaan tilan tietoja sähköisesti. Näin lain vaatimat salmonellavalvontakäynnit kevenevät merkittävästi: valvontaa tekevä eläinlääkäri voi tarkastaa parvien näytetulokset sähköisesti, jo ennen tilakäyntiä. Valvontakäynnin tarkastuskertomus voidaan tarvittaessa välittää tuotantoketjussa eteenpäin munapakkaamoille.

Tärkeänä tausta-arvona on tietysti myös laajemman datajoukon kerääminen koko alan kehittämistä varten. Kanava on tärkeä osa siipikarja-alan tietotalouden kehittymistä. ”Mitä datavetoisemmin ala toimii, sitä helpompi on tukea esimerkiksi poliittista päätöksentekoa oikeilla faktoilla”, muistuttaa Lehtilä. Todistetusti korkealla laadulla on myös kauppapoliittista merkitystä. Kun voidaan osoittaa salmonellavalvontaohjelman tulokset luotettavasti, saadaan siitä etua kaupankäynnissä.

Pitkä historia pilvessä

Devisioona rakensi Kanava-järjestelmän ensimmäisen version Microsoftin .NET-alustalle ja Azure -ympäristöön jo vuonna 2012. Vuonna 2022 toteutettu Kanava II -modernisointihanke laajensi aiemmin salmonellavalvontaan keskittyneen järjestelmän kattamaan koko siipikarjan tuotantoelinkaaren. Uudistuksen yhteydessä ajoympäristö päivitettiin myös käyttämään pilven tuoreimpia palveluita.

Uudistus vastasi samalla myös kenttätyön uudistuviin tarpeisiin: Uusi Kanava on tiloilla mukana myös mobiililaitteella, ja tietoja voidaan kerätä myös ilman internet-yhteyttä. Web-pohjaisena sovelluksena sen monipuolinen jatkokehittäminen on kuitenkin nopeaa ja kustannustehokasta. Yhteydet esimerkiksi toimistolla oleviin tarratulostimiin on ratkottu ajamalla osaa sovelluksesta myös paikallisessa ympäristössä. Azuren tarjoamat monipuoliset tiedonvälitysratkaisut tekevät hybridimallista yksinkertaista.

Kuten räätälöidyissä liiketoimintajärjestelmissä yleensä, toteutusprojekti kysyy syvää liiketoimintaymmärrystä, käyttäjien kuulemista ja huolellista toteutustyötä. Valmistuttuaan järjestelmät ovat kuitenkin tyypillisesti erittäin kustannustehokkaita ja luotettavia: Kanavan yli 10-vuotisen Azure-taipaleen aikana olennaisia häiriöitä ei ole ollut, ja ylläpitotarvekin on ollut minimaalinen. Tämä juuri on PaaS-ratkaisujen idea: Keskitytään ratkaisemaan liiketoimintaongelmia ja jätetään alustan ylläpito muiden murheeksi.

Meillekin yksi tällainen?

Kiinnostaako yhteistyö vastaavan järjestelmän kehittämisessä? Lue lisää ajatuksistamme järjestelmäkehityksestä, tai ota suoraan yhteyttä!

Kiitos ruskean kanankuvasta: Ben Moreland